Rakkaista rakkain Darko on siirtynyt sateenkaarisillan toiselle puolelle 28.06.2011
Ajatus ei kulje sanat eivät riitä kertomaan miten pahalta meistä tuntuu....
Ikävä on vaan sanoin kuvaamaton...
Kiitoksia Tuulalle perheineen tästä niin symppiksestä Herrasta!!
En tiedä pitäisikö tämän helpottaa,mutta hyvältä tuntui kun Darko putsasi kyyneet poskiltani.....Darkolla alkoi Marraskuussa 2010 hurja laihtuminen eikä siihen saatu loppua ruokavaliota muuttamalla.... Koiruuden paino vaihteli 24-27 kg normaali oma paino oli kuiteskin noin 35-37kg
Viimeiset viikot menimmekin kipulääkityksen voimalla,mutta nyt alkoi Herralla olla tuskaisat oltavat ja silloin minun on pystyttävä tekemään ikävät päätökset.....
Suunnattomasti ikiomaa pk-ronttiani ikävöiden
Maarit,Mico ja Arttu
8 kommenttia:
Kun loistat tähtenä iltataivaan,niin näethän meidät päällä maan.
Me täällä alhaalla hiljaa aivan sun tähteäs kirkasta seurataan.
Osanottomme teidän perheelle ja jaksamista suuressa surussa.
T: Katja, Rico &co
We have a secret, you and I, that no one else shall know,
For who but I can see you lie each night in fire glow?
And who but I can reach my hand before we go to bed
And feel the living warmth of you And touch your silken head?
And only I walk woodland paths and see ahead of me,
Your small form racing with the wind so young again, and free.
And only I can see you swim in every brook I pass
And when I call, no one but I can see the bending grass.
Osanotot teidän perheelle!
-Elina, Indy-poika ja Camo
Jos kohtalon määrätä saisin,
niin surut tämän päiväiset kauas,
kauas karkottaisin..
Kun suuri puu kaatuu,
metsässä on pitkään aution näköistä.
Voimahalein Pike,Toni sekä Fanny ja Helmi
Saanko lähteä nyt?
Luuletko, että hetki on oikea?
Saanko jättää hyvästit tuskallisille päiville ja loputtoman pitkille öille?
Olen elämänpolkuni kulkenut, ja parhaani tehnyt, esimerkkiä yrittänyt näyttää.
Saanko siis astua toiselle puolen ja vapaaksi henkeni päästää?
Aluksi en tahtonut lähteä, taistelin kaikin voimin.
Mutta jokin tuntuu kutsuvan minua.
Kohti lämmintä ja elävää valoa.
Tahdon lähteä.
Tahdon todella. On vaikeaa jäädä.
Mutta lupaan, parhaani yritän.
Elääkseni vielä yhden päivän.
Niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia ja minä kokea suuren suurta rakkautta.
Tiedän, että olet surullinen ja sinua pelottaa, sillä tunnen kyyneleesi,
jotka turkkini kostuttaa.
En ole kaukana,
Lupaan sen ja toivon, että muistat sen aina; henkeni tulee sinua
seuraamaan, minne maailmassa matkasi johtaakaan.
Kiitos, kiitos että olet minua rakastanut.
Tiedäthän, minäkin rakastan sinua,
siksi on niin vaikea sanoa hyvästi ja päättää tämä elämä luonasi.
Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran, ja sano sanat, jotka toiveeni ois,
koska välität minusta tuhannen verran, annat minun nukkua jo tänään pois.
Osanottoni Tuula ja Skywatch´s hoffit Sara, Fea ja Nera
Ei ole sanoja, jotka lohduttaisivat sinua. Tuntuu, että vasta ihan äskenhän Darkkis roikkui sinnikkäästi etutassuillaan pentulaatikon reunassa ja napitti silmiin ja vaati pääsyä tutustumaan maailmaan. Nyt tutustumisen aika on sitten ohi. Jaksamista ja voimia koko perheelle.
Siukku ja Reko
Uskomattoman surullista... Kyyneleet valuu vain poskia pitkin...
Darko sai elää ihanan, pitkän elämän kanssanne. Suru ja ikävä on varmasti sanonkuvaamaton!
Voimia ja rutistus Maarit!
-Annika, Eelis ja Veeti-
Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä, nuku en.
Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantinhohde lumessa.
Olen aurinko,joka kultaa viljaa,
syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamun hiljaisuuteen,
olen ylitsesi maahan uuteen
matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento.
Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä - kuollut en.
Darko elää aina sydämissämme ja muistoissamme.
-Erja, Romo ja Rania-
Osanottomme, voimaa ja jaksamista.
T: Erkki ja Tiina sekä Rölli ja Tessu
Lähetä kommentti