Rottishovissa järjestettävään jälkileiriin. Ryhmämme ja kouluttajamme olikin loistavaa porukkaa ja Darko pääsi loistamaan ja yllättämään omistajansa totaalisesti.
Kuvassa Darko saa kädessä olevasta pinkistä boxsista palkkaa juuri tuomastaan kolmannesta esineestä. Aikakin riitti joten tyytäisiä oltiin suoritukseen.
Leiri oli varmaan kokonaisuudessaan minulle opettavaisempi kuin koiralle. Ongelmanani on ollut merkkien seuraaminen ja olen sitten nykinyt koiraa kun se ei ole heti mennyt siitä mistä merkit menee. Noh leirillä sitten olikin meille joka jälki niin että ei ollutkaan merkin merkkiä.....
Darko pääsi sitten kerrankin näyttämään tietonsa ja taitonsa monien vuosien jälkeen.
En voi olla kirjoittamatta viimeisen päivän suorituksesta joka ilahduttaa minua vieläkin.
Lähdimme jäljelle sillä tiedolla ettö toinen koirakko oli käynyt koiransa kanssa jäljestämässä meidän jäljellä. Jana... Taivas miten pitkä se on voittajassa. Ajattelin mielessä että jos Darko löytää sieltä jäljen... No löytyhän se mutta takajäljen kautta. Matka jatkui eteen päin. Tuli kulmia maastovaihdos metsästä hakkuuaukealle ja sitten kouluttaja hihkaisi seuraa koiraasi kohta tulee piikki. Pelkkä sana sai hien valumaan,mutta aivan turhaan Darko meni kyllä piikistä puhtaasti yli. Teki pienen pyörähdyksen ja taas oltiin jäljellä JIPPII..... Matkalla kertyi kaikki kepit ja olin erittäin tyytyväinen Darkon jäljestämiseen koiruus ei edes häiriintynyt siitä kun toinen koira oli käynyt tallailemassa jäljellä. Kouluttaja hihkaisi taas että nyt ollaan vikalla suoralla että jälki loppuu tiehen.. Päästin liinasta irti ja annoin Darkon jäljestää lopun ilman minun roikkumista liinassa.... Koska sitä se on nykyisin. Kauhukseni huomasin noin kymmenen metriä ennen tietä että Darko kävelee metsätiellä edes takaisin hyvin hämmentyneenä. Pysähdyin kuin seinään ja päässä alkoi raksuttamaan mitä hemmettiä. Darko on mennyt kutoskepin ohi. Koska näin että Darko oli yhtä hämmentynyt kuin minä ja teki kokoajan töitä päätin olla paikoillani ja HILJAA. Häntä heiluen teki töitä meni minun ohi ja noin viiden metrin päästä nosti kutoskepin. Ette voi todellakaan tietää miten onnellin minä sekä koira oltiin. Darko oli siis ilmeisesti tajunnut että tämä homma ei voi loppua näin. Missä on mun keppi? Darko sai oman pinkin boxsin suuhun ja sitten juostiin autolle ja voi sitä riemua kun muut ryhmäläiset antoivat toiselle boxsista ruokaa!!
Sellaisia kommelluksia sillä leirillä.... Seuraavaa jäädään odottamaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti